KOIRAN KANSSA VOI ESIM. HARRASTAA ...

Näyttelyt & Match Show
Match show on leikkimielinen ja epävirallinen näyttely, johon voivat osallistua myös sekarotuiset koirat. Siellä ei ole jokaiselle rodulle eri luokkaa, vaan luokat ovat yli 40 cm ja alle 40cm korkeat koirat, eli luokat ovat yleensä pienet & isot, lisäksi saattaa olla omat luokkansa veteraaneille ja pennuille. Match show on erittäin hyvää harjoitusta ennen näyttelyitä. Kilpailumaksu on paljon halvempi kuin näyttelyiden ja joistain saa jopa kirjallisen arvostelun. Match showssa koiria otetaan kehään kaksi, joista toinen saa punaisen- ja toinen sinisen nauhan. Sitten kaikki koirat kilpailevat keskenään sijoituksestaan, sini- ja punanauhaiset erikseen, joista molemmista valitaan viisi parasta koiraa.
» Tarkemmin näyttelyistä

Agility
Agility on vauhdikas kilpailulaji, joka muistuttaa hevosten estekilpailuja. Se keksittiinkin englannissa v.1977, jolloin se estekilpailuiden ohjelma täytteenä. Vuonna 1986 Rolf Lundell toi agilityn Suomeen ja v. 1989 se hyväksyttiin viralliseksi urheilulajiksi. Agilityä voivat harrastaa melkein kaikki chihuahuan kokoisesta pikkukoirista lähtien. Vanhatkin koirat voivat alkaa harrastamaan agilityä, jos koiralla on siihen innostusta. Nuori koira kylläkin oppii suorittamaan esteet nopeammin kuin vanha koira. Agility on koiraurheilumuoto, jonka voisi suomentaa vaikkapa ketteryyskisaksi.  Useinkaan sitä tosin ei suomenneta, vaan puhutaan agilitystä tai lyhennettynä agista. Ohjaaja liikkuu koiran kanssa radalla, jossa on monenlaisia esteitä: hyppyesteitä, ns. kontaktiesteitä, pujottelukepit, erilaisia putkia ja taukopöytä. 
Koiran tulisi suorittaa esteet ennalta määrätyssä järjestyksessä ohjaajan komentojen mukaan. Kilpailuissa radalla on 12-20 estettä. Koirat jaetaan säkäkorkeuden mukaan maxi- ja miniluokkin. Maxi-koirien säkäkorkeus on yli 40 cm. Niiden hyppyesteet ovat korkeammalla, A-este jyrkempi ja pituushyppy pidempi kuin mini-koirien. Kilpailulajina agility on antoisa paitsi suorittajille itselleen myös katsojille. Hyvien koirakkojen esitykset ovat viimeisen päälle hiotun yhteistyön juhlaa, mutta usein näkee myös nauruhermoja kutkuttavia esityksiä. Vauhdista huumaantunut koira voi esittää omia reittivalintojaan tai utelias koira jäädä katsomaan maisemia A-esteelle. Ja kun radalla ei koiraan saa koskea tai pitää kädessä lelua tai makupalaa, niin minkäs teet! Ääntä saa onneksi käyttää mielin määrin.
» Wikipedia - Agility
» agi.fi

Flyball

On joukkue peli, joka kehitettiin USAssa 70- luvulla. Suomessa se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna - 92. Suomeen lajin on tuonut Robert Wiedebaum, joka on myös laatinut suomalaiset flyball kilpailuohjeet. Joukkueen koirien pitää hypätä esterata, jonka päässä on flyball- laatikko. Kun koira painaa laatikkoa sieltä lentää pallo/ patukka, jonka koira vie ohjaajalleen samaa reittiä, jota tulikin. Flyball on erittäin nopeatempoinen ja vauhdikas yleisölaji. Jokaisen koiran (4 kpl) tulee suorittaa onnistuneesti neljä hyppyestettä, laukaista flyball-laatikko ja palata hyppyesteiden yli pallo suussa takaisin ohjaajan luokse. Joukkue, jonka kaikki koirat ovat ensiksi suorittaneet radan virheettömästi, on erän voittaja. Ensin koira pitää opettaa laukaisemaan flyball-laatikko. Tämä onnistuu yleensä vahingon kautta, kun koira pyrkii saamaan haluamansa pallon. Motivointi on todella tärkeää, jotta koiralla riittää intoa. Peräkkäisten esteiden yli hyppiminen opetetaan erikseen ja lopuksi nämä kaksi asiaa yhdistetään. Alku on aina vaikeaa, mutta harjoitus tekee mestarin!
» FINN FFA

TOKO
Eli tottelevaisuuskoulutus on kilpailumuoto, jossa testataan koiran ja ohjaajan yhteistyötä. Ennalta määrätyt liikkeet arvostellaan asteikolla 1-10. Joidenkin liikkeiden arvosanat kerrotaan tietyllä kertoimella, lisäksi pari saa pisteitä mm. yhteistyön sujuvuudesta. Helpoimpaan eli alokasluokkaan saa osallistua 10 kk täyttänyt koira. Nykyisin sen ei tarvitse olla puhdasrotuinen ja Kennelliiton hyväksymä, mutta ns. X-rotuiseltakin vaaditaan hyväksytty tunnistusmerkintä. Alokasluokan liikkeet ovat enimmäkseen jokapäiväisessä elämässä tarpeellisia taitoja, toki kilpailuissa vaaditaan tavallista "arkitottelevaisuutta" täsmällisempiä suorituksia. TOKOssa kukin ohjaaja saa käyttää haluamiaan käskysanoja tai –merkkejä: ns. kaksoiskäskyt ovat kuitenkin kiellettyjä, ellei erikseen toisin mainita. TOKO on nousujohteista: kun alemmissa luokissa reipas ja iloinen suoritus riittää ylempiinkin palkintosijoihin, vaaditaan ylemmissä luokissa paitsi vauhdikkuutta myös täsmällisyyttä.
» Wikipedia- TOKO
» Kennelliiton TOKO-sivut

TOKOAGI
Koiraharrastus lajien taivaalle on uusi tähti syttynyt. TOKOAGI. Tämä tapahtui vuonna 1998. Lajia kehittämässä on neljä hurahtanutta ihmistä, joilla on koiria ja jotka haluavat tehdä kaikenlaista koiriensa keralla, avulla tai koiristaan huolimatta. Ajatusluutumat eivät harrastustamme kahlitse. Tärkeintä on se, että etenkin koiralla on mukavaa tässä kilpailulajissa. Laji kehitettiin koska piti keksiä jotakin tavalliselle koiranomistajalle sopivaa, jolla useampia saisi mukaan harrastamaan koiransa kanssa. Laji kehitettiin, että useammat koirat saisivat tekemistä ja että preussilainen piiskakuri koirankoulutuksessa vetäytyisi historiaan. Kaikkien agilityharrastajien koirat eivät ole nopeita, kaikkien tokoharrastajien koirat eivät ole kovin miellyttämishaluisia. Tokoagissa niiden ei tarvitsekaan olla. Tokoagi on kannustavaa tottelevaisuutta, temppujen tekemistä ja agilityä yhdistettynä samaan kilpailuun. Lajissa arvostellaan tekninen osaaminen ja keskinäinen kunnioitus omina taitoinaan jokaisessa osasuorituksessa. luokkia on viisi: kiertokoulu, alakoulu, yläkoulu, lukio, yliopisto. Jokaisessa luokassa on kuusi toko-osaa, joista suoritetaan neljä ja lisäksi agility-osuus. Kilpailu ei ole jäykkää: saat antaa vartalon puhua ja kannustaa koiraa äänelläsi niin liikkeiden aikana kuin niiden välilläkin. Toko-osuudessa koirat tekevät omistajansa kehittelemiä temppuja, kauko-ohjaantuvat, noutavat, makaavat, istuvat ja seisovat paikalla ja menevät ruutuun hieman eri tavoin kuin virallisessa tokossa. Nopeus ei tässä kilpailussa ratkaise vaan taito ja koirakon keskinäinen suhde.
» Tokoagi

Koiratanssi
Lyhyesti voidaan sanoa, että se on tottelevaisuutta, aktivointia ja kivaa yhdessäoloa koirasi kanssa. Koiratanssi on vapaa, koiran kanssa musiikin tahdissa tehtävä tottelevaisuusohjelma. Hevosihmiset ymmärtävät parhaiten, jos sanon että se on koirien kür-ohjelma. Englanniksi se on Canine Musical Freestyle. Koira ja ohjaaja liikkuvat yhdessä musiikin tahdissa ja suorittavat sekä tavallisia tottelevaisuus- liikkeitä että vapaavalintaisia "temppuja", kuten pyörähdyksiä, hyppyjä, pujottelua ym. Kenelle koiratanssi sopii? Kaikki koirat voivat tanssia koosta, luonteesta ja rodusta riippumatta. Koska koiratanssi tapahtuu täysin koiran ja ohjaajan ehdoilla, yksilölliset erot voidaan ottaa huomioon.  Erityisen hyvin tämä harrastus sopii koiralle (ja ohjaajalle), joka ei viitsi junnata stereotyyppisiä tottisliikkeitä vaan haluaa tehdä luovaa yhteistyötä, sekä aktiiviselle, hyvin koulutetulle koiralle, jolle ohjaaja yrittää epätoivoisesti keksiä uutta mielekästä puuhaa TVA-tittelin jälkeen.
» Tahtitassut Ry

Rauniokoirat ja etsintäkoirat 
Pelastuskoira-sanaan on totuttu liittämään mielikuva savuavilla betonilohkare- ja kivikasoilla työskentelevästä rauniokoirasta. Rauniokoulutus on kuitenkin vain yksi, käytännössä vähiten tärkeä osa-alue pelastuskoiran koulutuksessa. Rauniokoirilla on paikkansa kuntien väestönsuojeluorganisaatiossa eli kunnilla on velvollisuus kouluttaa tietty määrä koiria ohjaajineen poikkeusolojen varalle. Tällaisia kriisitilanteita voivat olla sota, maanjäristykset, räjähdykset ja muut vastaavat onnettomuudet. Suomessa koulutetaan rauniokoiria ohjaajineen myös osaksi kansainvälistä katastrofitilanneryhmää, joka voidaan lähettää avuksi ulkomaisille maanjäristys- tai muille kriisialueille. Vastoin yleistä käsitystä koira voi hyvin toimia pelastuskoirana, vaikka ei olisi koskaan raunioharjoitusrataa nähnytkään. Käytännössä pelastuskoiraa käytetään lähes yksinomaan etsintäkoirana kadonneiden henkilöiden löytämiseksi maastosta. Koira ohjaajineen toimii tällöin osana pelastuskoiraryhmää, joka puolestaan on osa Vapaaehtoista pelastuspalvelua.
» Suomen Pelastuskoiraliitto

Jos haluaa tai on mielenkiintoa harrastaa jotain aussinsa kanssa kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen koirakerhoon, josta saa hyvin tietoa että mitä koulutusta teidän alueella järjestetään. Aussit soveltuu näihin kaikkiin harrastuksiin ...